Etsitkö työpaikkaa, mutta juuri sinulle sopiva on vielä hakusessa? Keräsimme yhteen kahdeksan yritystä, jotka rekrytoivat nyt isosti. Inspiroidu listasta ja laita hakemus vetämään!
Oletko kiinnostunut tietoturva-asioista? F-Secure valmistaa tietoturvaohjelmistoja yrityksille ja kuluttajille. Helsingin ja Oulun toimipisteiden lisäksi yritys toimii useissa eri maissa ja tällä hetkellä etsiikin osaajia sekä Suomessa että kansainvälisesti erilaisiin tehtäviin.
Studentwork syntyi, kun kaksi yliopisto-opiskelijaa päätti vuonna 2004 perustaa oman, nuoria ammattilaisia työllistävän rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyrityksen. Nykyään yritys on yksi Pohjoismaiden suurimmista. Studentwork tarjoaa jatkuvasti paljon avoimia työpaikkoja asiakasyrityksissään ympäri Suomea!
Haaveiletko työpaikasta kaupan alalla? Nopeasti kasvava kauppaketju Lidl tarjoaa töitä sekä nuorille, uraansa aloitteleville harjoittelijoille että kokeneille kaupan ammattilaisille eri puolilla Suomea. Olisitko sinä seuraava myyjä tai International Trainee?
Elisa Appelsiini on Elisan IT-liiketoimintaan keskittyvä yksikkö, joka hakee jälleen uusia softaguruja. Yrityksen toiminnan kulmakiviä ovat asiakastyytyväisyys, vahva teknologiaosaaminen sekä henkilöstön hyvinvointi. Jos haluat lukea lisää siitä, mikä saa työntekijät viihtymään Elisalla, kurkkaa tänne: ”Kasista neljään ei sovi kaikille – Tällaisessa työpaikassa huippuosaajat viihtyvät”.
Accenture on kansainvälinen asiantuntijapalveluita ja -ratkaisuja tarjoava yritys, joka toimii strategian, konsultoinnin, digitaalisuuden, teknologian ja ulkoistamisen tehtävien parissa. Tekijöitä etsitään nyt useampia kymmeniä, sekä harjoittelija- että ammattilaistasolla.
Helsinki-Vantaan nopeasti kasvava Aviapolis-alue tulee tarjoamaan tulevaisuudessa tuhansia työpaikkoja. Alueella toimii useita parhaillaan rekrytoivia yrityksiä, kuten Finavia, Finnair, Opteam, Promotion Point ja Vantaan kaupunki. Kiinnostaako sinua monipuoliset uramahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tällä hetkellä avoimia työpaikkoja Aviapolis-sivustolla on jo yli 200, kurkkaa avoimet työpaikat sivustolta!
Voiko koulun jälkeen päätyä heti oman alan tehtäviin? Kyllä voi, sillä erityisesti kemianteollisuus rekrytoi paljon nuoria osaajia. Kurkista tuotantolaitosten arkeen ja lue, minkälaisia mahdollisuuksia Borealis Polymers tarjoaa Suomessa ja maailmalla!
Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Borealis Polymersin kanssa. Yritys rekrytoi erityisesti kemian, prosessitekniikan sekä sähkö-, kone- ja automaatioalan osaajia. Katso avoimet uramahdollisuudet Duunitorilla »
Trainee-ohjelmasta laadunvalvonnan laboratorioon
Sina Rasela työskentelee analyyttisen testauksen tiiminvetäjänä laadunvalvontalaboratoriossa Borealiksella. Kuva: Borealis Polymers Oy
Sina Rasela on ehtinyt viiden vuoden sisällä työskennellä kolmessa hyvin erilaisessa roolissa Borealiksella Porvoossa. ”Olen saanut tehdä haastavia ja todella erilaisia työtehtäviä. Koen, että Borealiksella ei katsota vain henkilön koulutusta vaan myös kuunnellaan, mistä henkilö on kiinnostunut ja annetaan rohkeasti eri tyyppisiä mahdollisuuksia.” Rasela valittiin vuonna 2011 Borealiksen kansainväliseen trainee-ohjelmaan, heti valmistuttuaan kemian tekniikan diplomi-insinööriksi. Ura alkoi myyntipäällikkönä, jonka jälkeen seurasi ympäristöasiantuntijan tehtävät terveys-, turvallisuus- ja ympäristöosastolla. Nykyään Rasela toimii analyyttisen testauksen tiiminvetäjänä laadunvalvontalaboratoriossa. ”Olemme vastuussa siitä, ettei Borealikselta pääse viallista tuotetta asiakkaille. Lisäksi esimiehenä vastuullani on tiimin hyvinvointi ja turvallisuus töissä.”
Parasta nykyisessä työssä on Raselan mielestä haastava mutta samalla palkitseva esimiestyö ja ihmisten kanssa toiminen. ”Työ laboratoriossa voi olla hektistä ja työhön sisältyy iso vastuu.” Tyypillisesti Raselan työviikkoon sisältyy palavereita tuotantolaitosten kanssa, ongelmien selvittelyä laboratoriossa sekä tehtävien koordinointia tiimissä. Ongelmatilanteet laboratoriossa voivat liittyä esimerkiksi laiterikkoon, hetkelliseen häiriöön tai tuotannon laatuongelmiin.
Rasela on päässyt kehittämään osaamistaan monipuolisissa tehtävissä ja arvostaakin ison kansainvälisen organisaation tarjoamia mahdollisuuksia. ”Borealis Polymers on vakaa ja luotettava työnantaja. Täällä moni tekee pitkiä työuria. Borealis tarjoaa Porvoossa paljon mahdollisuuksia ja toimipaikat ulkomailla mukaan lukien mahdollisuudet ovat työntekijöille lähes rajattomat”, Rasela kertoo.
Insinöörin unelma toteutui
Pasi Matikainen työskentelee tutkimusinsinöörinä Borealiksella. Kuva: Borealis Polymers Oy
Kuten monen muukin Borealiksella työskentelevän diplomi-insinöörin, Pasi Matikaisen ura alkoi opiskelujen aikaan kesätyöntekijänä. Tuolloin Matikainen opiskeli prosessiautomaatiota kemiantekniikan laitoksella. Tehtyään dioplomityön Matikainen siirtyi automaatio- ja prosessipuolen tehtäviin Borealikselle vakituiseksi työntekijäksi. Ennen nykyistä tehtäväänsä tutkimusinsinöörinä Matikainen toimi prosessitutkijana. ”Aloitin tutkimuspuolella laboratoriossa, jonka jälkeen etenin penkkiskaalaan eli rakentamaan ja automatisoimaan pieniä reaktoreita. Sen jälkeen siirryin pilottivaiheeseen, joka on käytännössä isomman tehtaan testilaitos. Seuraava askel on toimiva tuotantolaitos.”
Skaalauksessa Matikainen vastasi kokeiden suunnittelusta, raportoinnista ja ohjeistamisesta operaattoreille. ”Sitten insinöörin unelma toteutui ja pilottiskaalastani päätettiin toteuttaa oikea tehdas. Pääsin suunnitteluun mukaan tutkimusedustajana prosessin puolelta ja vastasin yhden tuotantolinjan suunnittelusta prosessin näkökulmasta. Olin mukana myös tehtaan rakennusvaiheessa, ylösajossa ja käyttöönotossa.” Vuosina 2010-2011 Matikainen ravasi Hollannissa suunnittelutoimistolla, jonka jälkeen varsinainen tehdas rakennettiin Itävaltaan. Kyseinentehdas valmistaa tänä päivänä katalyyttia, jota käytetään yhtenä komponenttina polymeerin valmistuksessa.
Valmiin tehtaan näkeminen oli uran huippuhetkiä
Matikaiselle tehtaan valmistuminen oli tähänastisen uran huipentuma. ”Tutkin laboratoriossa prosessia pienessä mittakaavassa ja pilotissa pääsin kehittämään ja kokeilemaan erilaisia tapoja tehdä katalyyttia. Kun siinä onnistuttiin, tehtiin päätös laitoksen rakentamisesta. Sain olla suunnittelemassa laitosta, jakaa kokemuksia pilotin toimivuudesta ja loppujen lopuksi nähdä laitoksen valmiina. On hienoa tehdä työtä jolla on joku päämäärä ja lopputulos.”
Matikainen tekee tällä hetkellä töitä Borealiksella nimikkeellä tutkimusinsinööri. Työhön sisältyy muun muassa korkeamman tason prosessilaskentoja automaattijärjestelmiin. Matikainen vetää myös automaatiouudistusta toiselle Porvoon koetehtaista. Työhön sisältyy ongelmanratkaisua, projektin johtoa ja hallintaa, kustannusten seurantaa sekä aikataulutusta. ”Monipuolisuus on tässä työssä parasta. Olen päässyt tekemään juuri niitä tehtäviä mihin olen kouluttautunut. Pääaineeni oli prosessin ohjaus ja automaatio ja tehdassuunnittelu oli sivuaineena.” Erityisesti automaatio on aina kiehtonut Matikaista: ”Automaatio on palkitsevaa siksi, että työnsä tuloksen näkee nopeasti, menikö säädöt pieleen vai ei. Se on mukavaa puuhaa eikä aina edes tunnu työltä. Se on ollut eräänlainen harrastus minulle myös vapaa-ajalla.”
Borealis tarjoaa työntekijöilleen myös ohjelmia ja kursseja, joiden avulla työntekijät voivat kehittää omaa osaamistaan tai vaikka suuntautua esimiestehtäviin. ”Parasta ovat eri aihealuita käsittelevät kurssit, joista moniin on vapaa pääsy kaikilla. Kurssit liittyvät esimerkiksi patentteihin, talouteen, kaupalliseen puoleen ja muovien ominaisuuksiin. Aiheet linkkautuvat työhön Borealiksella ja aina oppii paljon uutta”, Matikainen kehuu.
”Borealis on innovatiivinen ja kehityksen kärjessä, mikä on tietysti aina mukavaa, koska silloin pääsee kokeilemaan uutta eikä kopioimaan vanhaa. Viemme ennakkoluulottomasti prosesseja isompaan skaalaan. Täällä on myös hyvä ilmapiiri ja mukavia ihmisiä joiden kanssa tehdä töitä.”
Kiinnostuitko työstä Borealiksella?
Borealis Polymers tarjoaa uramahdollisuuksia niin uraansa aloittaville opiskelijoille kuin kokeneille asiantuntijoille. Katso avoimet työpaikat Duunitorilla »
Artikkelin kuvat: Borealis Polymers Oy, kuvaajat Eeva Sumiloff ja Aleksanteri Sumiloff
Tamperelainen ohjelmistoyritys Eatech kasvaa vauhdilla. Duunitorin toimittaja sai mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle eatechilaiseen sielunelämään haastattelemalla neljää työntekijää. Matkaoppaina toimivat tekninen asiantuntija Antero Salokangas, käyttäjäkokemus- eli UX-suunnittelija Merita Lemmetty, projektipäällikkö Marko Felin sekä mobiilikehitykseen erikoistunut ohjelmistosuunnittelija Teemu Sinkkonen. Kahden artikkelin sarjan ensimmäisessä osassa tutustumme tarkemmin Anteron ja Meritan kokemuksiin ja ajatuksiin.
Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Eatechin kanssa.
Antero valmistui vuonna 2014 filosofian maisteriksi pääaineenaan vuorovaikutteinen teknologia. Ennen Eatechia hän oli työskennellyt vuosia opintojen ohella teleoperaattorilla. Eatechille hän päätti hakea yrityksessä jo työskennelleen vanhan kollegansa suosituksesta. Mielikuva yrityksestä oli aluksi epäselvä. ”Ensimmäisenä tulivat mieleen maksupäätteet. Se osoittautui osuvaksi kuvaksi, mutta hyvin kapeaksi. Toiminnan laajuus on ollut ihan eri mittakaavaa kuin ajattelin”, hän tarkentaa.
“Asiakkaat tulevat eri toimialoilta ja käyttävät erilaisia teknologioita, joten jokaiselle löytyy varmasti jotain mielenkiintoista.” – Merita
Tampereen yliopistolla tietojenkäsittelytieteen laitoksella maisterin opintojaan viimeistelevälle Meritalle Eatech on ensimmäinen alan työpaikka. Hänen mukaansa Eatech näkyi hyvin yliopiston kanavissa, minkä lisäksi se oli tullut tutuksi kouluprojektin tiimoilta. Positiivinen mielikuva sai hänet lopulta jättämään työhakemuksen.
Meritan mielestä UX-suunnittelijan on ollut helppoa sulautua ohjelmistokehittäjien joukkoon. (Kuva: Jenni Ilmola)
Anteron sai vakuuttuneeksi ennen kaikkea entisen kollegansa korostama hyvä työilmapiiri: ”Se osui ja upposi itselleni.” Anterolle oli myös tärkeää päästä työtehtävään, jossa hän pystyisi kasvattamaan asiantuntijuuttaan erityisosaamisalueellaan. ”Molemmat näistä mielikuvista ovat toteutuneet käytännössä”, Antero iloitsee. Meritan mielestä Eatech oli sitä, mitä odottikin – hyvä työpaikka. Hän nostaa esille erityisesti joustavuuden työaikojen suhteen, mikä tukee opiskelijan työssäkäyntiä. ”Se on ollut minulle tosi hyvä juttu, ehkä yksi tärkeimmistä”, hän kiittelee.
UX-suunnittelija, koodarin paras kaveri
Syyskuussa 2016 aloittaneen Meritan työ on vaihtelevaa, sillä käyttäjäkokemussuunnittelija sukkuloi projektien välillä. Tämä on mahdollista, koska UX-suunnittelijan osaamistaan tarvitaan vain tietyissä vaiheissa projektia. Työskentelytapa sopii Meritalle, vaikka siinä onkin omat haasteensa: ”Pitää olla hyvä ajanhallinnassa ja priorisoinnissa.” Useisiin samanaikaisiin projekteihin osallistumista helpottaa yhtenäinen toimintatapa. ”Minun ei tarvitse vaihtaa omaa työmoodia mennessäni tekemään toista projektia”, hän iloitsee.
Antero työskentelee ohjelmistoylläpidossa tiimissä, johon on rekrytoitu useita uusia työntekijöitä sen jälkeen, kun hän aloitti työt huhtikuussa 2016. Ylläpitotiimin kokoonpano ei vaihdu, vaan se palvelee pitkäjänteisesti nimettyjä asiakkaitaan. Anteron mukaan tiimissä on vallinnut vahva yhteishenki, jonka halutaan säilyvän yrityksen kasvaessa. Uudet työntekijät on otettava hyvin vastaan, mikä tarkoittaa esimerkiksi perehdytyksen jatkuvaa kehittämistä. Kasvun Antero näkee myönteisessä valossa, sillä se tarjoaa töitä myös jatkossa.
Käyttäjäkokemussuunnittelijan on ollut helppoa sulautua ohjelmistokehittäjien joukkoon. Arvostusta löytyy puolin ja toisin, ja Merita kertookin kehittäjien kuuntelevan tarkoin hänen mielipiteitään. ”Kehittäjiltä on tullut palautetta, että on kiva koodata, kun on valmiina kunnolla tehdyt suunnitelmat”, hän sanoo. Eatechilla on vielä toistaiseksi vain muutamia UX-suunnittelijoita, mutta monella koodarillakin on UX-taustaa. Tällä porukalla vaihdetaankin tiiviisti ajatuksia menetelmistä ja eri teknologioista.
Anteron työssä vaaditaan teknisen asiantuntijuuden lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja. ”Täytyy olla valmis avaamaan suunsa”, hän naurahtaa. Myös stressinsietokyky on tarpeen, koska asiakkaiden ongelmat ovat toisinaan kriittisiä ja niiden ratkaisu määräaikaan mennessä synnyttää positiivista painetta. ”Siinä korostuu toisen auttamisen halu ja ongelmien juurisyyn selvittely”, Antero täsmentää.
Yhdessä kehittymisen autuus
Antero nauttii mahdollisuudesta vaikuttaa työhönsä, mutta työnantajaltaan hän toivoo jatkossakin tukea osaamisen kehittämisen mahdollistamiseen ja kehittymispolun kirkastamiseen. Vaikka työtä tehdessä huomaakin omat kehittymistarpeensa, suunnitelmallisuus ei ole kiireen keskelläkään pahitteeksi. Askeleita oikeaan suuntaan on jo otettu muun muassa järjestämällä säännöllisesti osaamisen jakamiseen tähtääviä yhteisöllisiä työpajoja.
Eatechin toiminta on ollut laaja-alaisempaa kuin Antero etukäteen ajatteli. (Kuva: Jenni Ilmola)
Merita kertoo haluavansa – ja myös saavansa – itse vaikuttaa, millaisia työkaluja ja menetelmiä hän saa käyttää. UX-suunnittelussa on monia erilaisia tapoja tehdä asioita. Se, mitä kulloinkin noudatetaan, riippuu esimerkiksi siitä, mitä ollaan tekemässä ja missä vaiheessa projektia. Merita saa tarvittaessa tukea omalta esimieheltään, mutta myös projekteittain vaihtuvilta projektipäälliköiltä.
Kasvun myötä työntekijöille on tullut entistä enemmän mahdolliseksi erikoistua. ”Kun tulin Eatechille, jatkuvien palveluiden tiimi oli vielä pieni ja kaikki tekivät kaikkea. Nyt joku voi ottaa jonkin osa-alueen selkeästi enemmän haltuun kuin joku toinen”, Antero kertoo. Silti Eatechilla pidetään Anteron mukaan tärkeänä, että kaikilta löytyy tarvittava perusosaaminen, jota pyritään jatkuvasti kasvattamaan. Tämä vaatii hyvää dokumentaatiota, suunnitelmallista kouluttamista, toimivaa sisäistä viestintää sekä tietenkin yhteisöllisyyttä. Läpinäkyvyys sen suhteen, kuka osaa parhaiten mitäkin, on töiden onnistumisen kannalta oleellista.
Työ tekijäänsä opettaa
Anteron Eatech-uran toistaiseksi suurin onnistuminen oli tammikuun lopulle ajoittunut projekti, jossa hän pääsi hyödyntämään vahvinta osaamisaluettaan keskittymällä intensiivisesti noin viikon ajan asiakkaan ongelman ratkaisemiseen. ”Ongelma saatiin ratkaistua viimeisellä tunnilla. Se vaati epämukavuusalueelle menemistä ja oman osaamisen soveltamista”, Antero kertoo ja jatkaa: ”Viikon aikana ymmärrys sekä asiakkaasta että teknisestä ongelmasta kasvoivat todella paljon. Ilman omaa panosta ongelma olisikin jäänyt ratkaisematta.” Kokemuksen arvoa lisäsi myös saumaton yhteistyö työkaverin kanssa. ”Usein ongelmat ja niiden ratkaiseminen ovatkin parasta oppimateriaalia”, Antero korostaa.
Antero ja Merita ovat tyytyväisiä Eatechin työilmapiiriin. (Kuva: Jenni Ilmola)
Merita ei pysty nimeämään yksittäistä onnistumista, mutta hän muistelee lämmöllä ensimmäisiä projektitehtäviään, jotka hän sai hoidettua kunnialla. Kiitosta hyvin tehdystä työstä oli mukavaa kuulla, ja onnistumiset kasvattivat nuoren asiantuntijan itseluottamusta. Oman työn tulokset ovat jatkuvasti nähtävillä, koska Eatechilla ohjelmistoja tuotetaan ja julkaistaan ketterästi, pala kerrallaan.
Inhimillinen työpaikka, jossa venytään asiakkaan puolesta
Meritan mielestä Eatechilla on erityisen hyvää työntekijöistä ja työoloista huolehtiminen. Myös ennakkoluulottomuus on tehnyt häneen suuren vaikutuksen: ”Meillä ei pelätä kokeilla uutta, eikä kangistuta vanhaan.” Anteron mielestä Eatechin suurin vahvuus ja erottautumistekijä on sitoutuneisuus työn tekemiseen ja asiakkaiden ongelmiin. Hän pitääkin tärkeänä, että tätä kulttuuria vaalitaan lämmöllä yrityksen kasvaessa.
“Yhteisöllisyys on eatechlaisuuden ytimessä, oli se sitten projektin aikana auttamista tai yhteistä tekemistä virallisen työajan ulkopuolella, erilaisissa harrastus- ja illanviettomuodoissa.” – Antero
”Se kumppanuusmalli, joka meillä on asiakkaisiin, näkyy arjen työssä ja päätöksissä”, Antero kertoo ja lisää, että yrityksessä on tehty jopa organisaatiomuutoksia, jotta tavoite toteutuisi käytännön tasolla. ”Sitoutuminen kulkee läpi yrityksen aina omistajasta uuteen työntekijään saakka. Se on isoimpia motivaation syitä ja ylpeyden aiheita. Kannetaan vastuuta siitä, että hommat hoidetaan laadukkaasti ja ajallaan. Se pistää itsensäkin yrittämään entistä enemmän”, Antero kuvailee.
Ennen artikkelin julkaisua Duunitorin toimittaja pyrki syventämään ymmärrystään Eatechin kulttuurista keskustelemalla myös yrityksen perustajiin lukeutuvan operatiivisen johtajan, Antti Kopposen, kanssa. Ei ollut yllätys, että lätkäkaupungissa vertauskuvat löytyvät jääkiekon puolelta. Toimittajalle syntyi käsitys, että Eatechin työkulttuurissa yhdistyvät Ilves-kapteenin sydän ja työmoraali, mutta Tapparan tavoitteellisuus. Voitaneenkin väittää, että jos Ilves-ikoni Raipe Helminen olisi mukana ohjelmistobisneksessa, hän varmaankin pelaisi Eatechin riveissä.
Tätä on Eatech:
Antero:sitoutunut, hyvä työilmapiiri, innovatiivinen
Fira on nopeasti kasvava rakennusyhtiö, joka pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan muun muassa tinkimättömällä asiakaslähtöisyydellään sekä kehittämällä ennakkoluulottomasti digitaalisia palveluita. Duunitorin toimittaja kuuli yrityksestä ensimmäistä kertaa viime vuonna lukiessaan uutisen kahden viikon putkiremontista. Haastatellessaan firalaisia tuli selväksi, että Fira on muutakin kuin virtaustehokkaat putkiremontit. Tässä firmassa halutaan muuttaa yhdessä maailmaa, rakennus rakennukselta.
Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Firan kanssa.
Keskustelimme Firasta vastaavana mestarina työskentelevän Mika Myllymäen ja kustannustietopäällikkö Elina Keskimäen kanssa. Pitkän uran eri rakennusyhtiöissä tehnyt Mika on koulutukseltaan rakennusmestari, kun taas Elina on kauppatieteitä opiskeleva rakennusinsinööri, jonka ura vei nopeasti työmaalta toimistohommiin.
Toimialan uudistajat
Ennen Firalle työllistymistään Mika oli tutustunut yritykseen verkkosivujen kautta, mutta ei ottanut sitä vakavasti, olihan se vielä lilliputtisarjassa isoihin rakennusyhtiöihin verrattuna. ”Ajattelin nettisivujen perusteella, että onpa erikoista”, hän naurahtaa viitaten esimerkiksi Verstas-malliin. Tuttavien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen uusi lähestymistapa alkoi kuitenkin koukuttaa. ”Perinteinen gryndausmalli, jossa ostetaan tontteja, kaavoitetaan ja rakennetaan, on ihan out Firan mallista”, Mika toteaa ja jatkaa: ”Asiakaskeskeisyyden painottaminen tuntui mielenkiintoiselta ja se personoitui vahvasti toimitusjohtajaamme.”
Elina jätti työhakemuksen Firalle kolmisen vuotta sitten ja valittiin laskentainsinöörin tehtävään. Vasta työhaastattelussa hän tajusi, että Firassa oli jotain erityistä – laskenta ja rakennusalahan eivät ole ihmisten mielikuvissa erityisen hohdokas yhdistelmä. ”Siitä syntyi kuva kehittyvästä ja innostavasta työyhteisöstä.” Mikan mielestä yrityksellä on kova halu uudistaa toimialaa, mikä näkyy kaikessa, ”melkeinpä hengästyttävyyteen asti”. Elinalle käytäntö on osoittanut, että puheet uudenlaisesta asennoitumisesta tulevaisuuden rakentamiseen eivät olleet sanahelinää.
Firan erilaisuus näkyy työmaalla asti. Verstas-ajattelun lisäksi Mika mainitsee digitalisoinnin, minkä saralla Fira on pitkällä. ”Esimerkiksi 3D-mallinnus on meillä Suomen huippua”, hän arvioi. Elinalla on näkyvä rooli tarjouspyyntöjen käsittelyssä, mutta myös hinta-arvioiden muodostamisessa uusien palvelukonseptien parissa. Hänen mukaansa edelläkävijyys tuo myös positiiviset haasteensa: ”On haastavaa myydä sellaista, jota ei aiemmin ollut markkinoilla.”
Firalla asiakas ei ole tiellä
Sosiaaliset taidot ovat tarpeen, kun yhteistyö asiakkaan kanssa on entistä tiiviimpää. Suunnittelukokouksen osaksi on tullut ns. Verstas-käytäntö, jossa ideoita pyöritellään yhdessä asiakasta tyydyttävää ratkaisua etsien. ”Se vaatii, että ymmärrät asiakkaan tarpeet ja osaat tarkastella asioita asiakkaan näkökulmasta”, Mika kertoo. Ajattelutavan muutos on merkittävä: ”Muistan jo Hakalla työskennellessäni, että oli monelle kova paikka, kun asukkaat pääsivät katsomaan keskeneräistä rakennusta ja sotkivat projektin etenemistä jahkailemalla laattavalinnoillaan.”
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Mika Myllymäen mielestä Firaa kuvaavat parhaiten sanat moderni, innovatiivinen ja digitalisoituva. (Kuva: Vesa Laitinen)
Firalla lähdetään siitä, että asiakas kertoo mitä haluaa ja se pitää pystyä toteuttamaan. ”Tämä vaatii avointa mieltä ja kykyä puhua ongelmistakin avoimesti”, Mika korostaa. Maailma muuttuu, eikä paluuta entiseen ole. Elina on samaa mieltä: ”Me olemme täällä asiakkaita varten kehittäen palveluita ja työkaluja siihen suuntaan, että asiakas on ykkönen.”
Elinan mielestä Firalla on yhtenäinen kulttuuri. Firalaisia yhdistävät innostuva asenne, aito kiinnostus rakennusalaan sekä sitä kautta älykkään ja toimivan yhteiskunnan kehittämiseen. Työntekijöiltä edellytetään kykyä sopeutua muutokseen ja innostusta etsiä tulevaisuuden toimintatapoja.
Jokaisesta toteuttajastakin löytyy ripaus kehittäjää
Parasta Mikan työssä on konkreettisuus ja mahdollisuus vaikuttaa. Työn mielekkyyttä on lisännyt aiempaa joustavampi käytäntö, jossa suunnitellaan samanaikaisesti rakentamisen kanssa. Mikalle on myös hyvin tärkeää, että tiimi toimii tiiminä: ”Tiimi pitää nähdä laajemmin, eli siinä on myös tilaaja mukana.” Verstas-tilaisuudessa syntynyt yhteinen näkemys saa aikaan onnistumisen tunteen, samoin se, että huomaa tiiminsä jäsenten työskentelevän itselleen sopivissa rooleissa.
”Asiakkaat rahoittavat koko homman, joten pakkohan heitä on kuunnella.” –Mika
Johtamiskulttuuri ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet, mutta henkistä kanttia tarvitaan edelleen työmaalla: ”Aina ei kaikkein herkkähipiäisin pärjää tuolla montussa”, Mika toteaa realistisesti, mutta korostaa samaan hengenvetoon arvostavansa erilaisuutta. Firalla työskentelyssä Elinaa kiehtoo erityisesti tasapaino rutiinityön ja kehittämisen välillä: jokainen hanke pyritään toteuttamaan entistä sujuvammin ja fiksummin.
Verstaasta vetoapua mission toteuttamiseen
Firan missio fiksumman yhteiskunnan rakentamisesta näkyy Mikan mielestä asuntopuolella fiksumpien asuntojen tekemisessä edullisemmin. ”Monissa yrityksissä ajatellaan edelleen, että asiakkaat kusettavat meitä, mikä on aika synkkä näkemys. Firalla ei lähdetä tuohon ajatteluun, vaan yritetään löytää asiakkaille fiksuimmat mahdolliset ratkaisut”, hän kertoo. ”Silloin asunnot ovat energiatehokkaampia ja luontoystävällisempiä – missiohan on silloin hemmetin laaja-alainen”, Mika täsmentää. Arjessa tämä kaikki näkyy esimerkiksi Verstas-käytännössä, joka poikkeaa perinteisestä suunnittelukokouksesta, joka on jäykkä ja hallinnollinen foorumi. Verstas-käytännössä parasta on se, että kaikkien osapuolten kesken on valta tehdä päätöksiä. ”Kun kaikki näkökulmat tulevat esille, asiat etenevät nopeammin”, Mika ylistää.
”Fira on näköalapaikka rakentamisen tulevaisuuteen.” –Mika
Elina kokee, että Fira on miniversio fiksusta yhteiskunnasta: ”Meillä on fiksuja ihmisiä, jotka pystyvät omaksumaan uudenlaisen tulevaisuuden ajattelun ja haluavat jakaa sitä ympärillekin.” Fiksumpaa yhteiskuntaa rakennetaankin arkipäivän teoilla. ”Siitä tulee fiksumpi, kun ymmärrämme, että yritykset ovat olemassa palvellakseen asiakkaita”, hän jatkaa.
Tiimin ja kumppanien arvostavaa johtamista
Kun ihmiset ovat motivoituneita, syntyy ideoita. Mika pyrkii luomaan työmaalleen avoimen ilmapiirin, jossa kuunnellaan ja kannustetaan esittämään erilaisia näkemyksiä. ”Ei voi olla niin, että esimies jyrää ja kertoo, että näin tehdään”, Mika sanoo ja korostaa jokaisen panoksen tärkeyttä. Elinalle reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat avainsanoja – firalaiset eivät jätä toisiaan pulaan.
Työntekijöihinsä Mika on tyytyväinen: ”Hyvä miksaus nuorempia ja vanhempia. Jokaisella on omia tapoja toimia, mutta yritämme korostaa ihmisten vahvuuksia.” Työporukka vaihtuu toisinaan, kun joku tiimin työntekijöistä saa isomman roolin muualla. ”On palkitsevaa nähdä, kun joku kasvaa”, Mika toteaa. Tähän mennessä hän on saanut rakennusprojekteihin hyvän tiimin: ”Jos kaikki parhaat päätyisivät aina toiselle työmaalle, alkaisin katsella peiliin, että onko omassa johtamistavassa puutteita”, hän naurahtaa.
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Elina Keskimäki kertoo Firan pyrkivän olemaan avoin kumppani, joka neuvoo ja tuo asiat esille ymmärrettävässä muodossa kaikille osapuolille. (Kuva: Vesa Laitinen)
Mikan mukaan työmaan väki on aktiivisesti yhteydessä Firan konttorin väkeen esimerkiksi hankinnan ja suunnittelun ohjauksen tiimoilta. Hän mainitsee myös uuden luottamuksen kehä –nimisen menettelyn, jonka myötä tiedon uskotaan kulkeutuvan entistäkin tehokkaammin organisaation sisällä. Elina nostaa puolestaan esille aliurakoitsijat, jotka halutaan nähdä kumppaneina, joiden hyvinvointi on tärkeää. ”Esimerkiksi ketterä-konseptissamme aliurakoitsijat osallistuvat suunnittelutyöhön. Yritämme tehdä tiivistä yhteistyötä projektin alusta lähtien, jotta tuotantovaihe sujuisi sutjakkaasti ja kivuttomasti”, Elina kertoo.
Kaasu pohjassa kehittäen, pieteetillä palvellen
Alalla on Mikan mielestä totuttava aiempaa suurempaan avoimuuteen ja joustavuuteen: ”Asiakas saattaa viime metreillä sanoa, että hän haluaakin jotain toisenlaista.” Muutosten pitäisi silti olla mahdollisia ja vieläpä kohtuuhintaan. Asiakkaiden toiveita on pystyttävä ymmärtämään paremmin. Joillekin asiakkaille tietynlainen lukitus voi yksi tärkeimmistä asioista, vaikka se olisi rakentajalle vain yksi asia muiden joukossa. Vaihtelevat asiakkaat ovat kuitenkin työn suola: ”Jos tekisimme taloja aina samalle taholle, työ kävisi tylsäksi.” Mika muistaa korostaa myös asiakkaan aktiivisuuden tärkeyttä, jotta yhteistyömekanismeista saadaan kaikki hyöty irti.
”Meillä kaikki on kiinni itsestä ja uskon, että jos meille haluaa töihin ja omaa firalaisen asenteen, niin täältä löytää oman paikkansa – mikä se onkaan.” – Elina
Se, että putkiremonteissa asiakkaat ovat useimmiten rakennusalaa huonosti tuntevia tavallisia ihmisiä, on otettava huomioon jo myyntivaiheessa. ”Pyrimme olemaan avoin kumppani, joka neuvoo ja tuo asiat esille ymmärrettävässä muodossa kaikille osapuolille”, Elina tarkentaa ja jatkaa: ”Kaasu pohjassa kehitetään, jotta hankkeen alusta loppuun asti asiakaskokemus olisi mahdollisimman tyydyttävä ja jopa erittäin miellyttävä.”
Fira on rakennusalaa uudistava kasvuyritys, joka rakentaa kaupunkia ihmisten kanssa. Nopean kasvun myötä rakennushankkeisiin tarvitaan jatkuvasti uusia työntekijöitä – muun muassa vastaavia työnjohtajia, joita myös vastaaviksi mestareiksi kutsutaan. Tässä artikkelissa pääsevät ääneen kaksi Firan vastaavaa mestaria, Jouni Juntunen ja Pekka Kaven.
Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Firan kanssa.
Jouni Juntunen työskenteli raksalla apumiehenä vuosina 2001-2005, jonka jälkeen tie vei neljäksi vuodeksi liikunta-alan opintoihin. Edessä oli kuitenkin paluu rakennusalalle vuonna 2010. ”Kuuntelin työmaalle saapuneiden insinöörien juttuja ja ajattelin, että onpa mielenkiintoisen kuuloista hommaa.” Kiinnostuksen herääminen johtikin diplomi-insinöörin tutkinnon hankkimiseen ja työllistymiseen Firalle vuonna 2014.
“Ihmisiä arvostetaan ikään, sukupuoleen, kokemukseen tai oppiarvoon katsomatta.” –Pekka
Pekka Kaven valmistui rakennusmestariksi vuonna 1986, keskellä kiivasta nousukautta. Työllisyystilanne oli niin hyvä, että jo kouluaikoina satoi työtarjouksia. Hän päätyi vastaavan mestarin tehtäviin jo nuorena. ”Se ei näin jälkikäteen ajateltuna ollut välttämättä paras tapa edetä uralla”, Pekka sanoo ja myöntää joutuneensa oppimaan paljon asioita kantapään kautta.
Ilman pelisilmää ja lehmän hermoja ei pärjää
Pekan mielestä vastaavan mestarin työssä vaaditaan asiaosaamisen lisäksi pelisilmää, jonka avulla työntekijät saadaan pelaamaan yhteen. ”Pitää osata lukea erilaisten ihmisten ominaisuudet ja osaamiset”, Pekka kiteyttää. Hänen mielestään työntekijöille on annettava myös vapautta, mikä tarkoittaa pidättäytymistä liialliselta ohjaamiselta.
”Vastaavalla mestarilla pitää olla lehmän hermot”, murjaisee puolestaan Jouni ja nostaa esille myös kyvyn hahmottaa kokonaisuuksia, kattavan teknisen osaamisen sekä hyvät ihmissuhde- ja neuvottelutaidot. ”Alan termistö pitää olla hyvin hallussa, koska keskustelua käydään monella eri alueella”, hän toteaa.
Kaikkien sidosryhmien inhimillinen kohtaaminen Firan toiminnan ytimessä
Jounilla on aiempaa kokemusta pienistä ja keskisuurista rakennusliikkeistä. Aiempiin työpaikkoihinsa nähden Fira on tietomalliosaamisessaan pitkällä. Siinä missä aiemmissa työpaikoissa keskityttiin vain teknisten asioiden painottamiseen, Firalla korostetaan asiakaslähtöisyyden ja ihmisten johtamisen tärkeyttä. ”Täällä kuunnellaan vastaavan mestarin huolia ja murheita sekä autetaan aina tarvittaessa”, kertoo puolestaan Pekka.
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Pekka Kavenin mukaan Firan johto on sitoutunut tukemaan vastaavaa mestaria kaikin tavoin. (Kuva: Vesa Laitinen)
Firalla myös asiakkaiden kuunteleminen on syvällä DNA:ssa. ”Kyllä me pyrimme päämäärään aina tilaajan toiveet huomioon ottaen”, veistelee Pekka. Jounin mukaan asiakkaan kuunteleminen näkyy esimerkiksi korjauskohteissa siinä, että suunnittelussa otetaan huomioon, kenen tiloissa työskennellään. Ratkaisuja tehtäessä täytyy muistaa, että taloja tehdään jonkun käyttöä varten, jolloin helpoin ja halvin ratkaisu ei ole aina paras vaihtoehto. ”Sitä painotusta ei ole aiemmin urallani tullut näin selvästi eteen”, Jouni sanoo.
Hyvä suunnittelu ja yhteiset tavoitteet luovat pohjan myös johtamiselle
Työsuunnittelu onkin Jounin mielestä erityisen tärkeää rakentamisessa. ”Se pitää tehdä riittävän huolellisesti etukäteen”, hän opastaa. Myös vastuiden selkeys on tärkeää erityisesti isolla työmaalla. Jouni on arvostanut mahdollisuutta olla mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa. ”Sitä kautta olen päässyt vaikuttamaan resursointiin ja esimerkiksi logistiikkajärjestelyihin”, hän kertoo ja jatkaa: ”Johtaminenkin on helpompaa, kun on saanut olla vaikuttamassa hankkeen alusta alkaen.”
“Hankekoot alkavat olla niin isoja, että tässähän rakennetaan jo ihan tosissaan.” –Jouni
Pekka nostaa lisäksi esille tuotantoryhmän yhteiset tavoitteet niin laadussa, aikataulussa kuin kustannuksissakin. Kun tavoitteet on tehty, vastaavan mestarin on omaksuttava mahdollistajan rooli: ”Huolehdin, että työnjohto pystyy tekemään työnsä sovitusti.”
Verstaassa törmäytetään hankkeen osapuolet
Firalla on hoksattu, että rakennushankkeen kaikki osapuolet eivät välttämättä kertaakaan istu saman pöydän ääreen hankkeen aikana. Oivalluksesta syntyi Verstas-konsepti, jossa tilaaja, tilan käyttäjät, suunnittelijat ja toteuttajat kokoontuvat yhdistämään osaamisensa ja suunnittelemaan tulevaa hanketta. Pekka ei vielä ole päässyt osallistumaan Verstaaseen, mutta Jounille Verstas ja yleensäkin Big Room on hyvinkin tuttu: ”Tein diplomityön Big Roomissa ja olen vetänyt niitä kahdessa hankkeessa.”
Verstas-käytäntö on suurimmalle osalle asiakkaista uutta. Tottumattomuus voi vielä näkyä vaihtelevana suhtautumisena, mutta vastaanotto on onneksi ollut asiakkaiden suunnalta myönteinen.
Asiakkaan odotukset on tehty ylitettäviksi
Kysyimme molemmilta haastateltavilta heidän merkittävimpiä onnistumisia Firalla. Pekka mainitsee erään pääkonttorin saneerauksen, joka valmistui etuajassa kiireisestä aikataulusta huolimatta. Hyvä yhteishenki oli onnistumisen edellytys: ”Vastoinkäymisetkin vain nostattivat taistelutahtoa.” Kiitosta saavat myös työporukan ammattitaito ja johdolta saatu tuki.
Jouni nostaa esille edellisen rakennushankkeensa, jossa rakennuksen jokainen kerros rakennettiin täysin valmiiksi ennen seuraavan kerroksen rakentamista. Jounin vastuulla ollut ensimmäinen kerros oli haastavin. ”Kuulin jälkeenpäin, että tilaajapuoli oli vahvasti epäillyt rakentamisen onnistumista”, Jouni kertoo. Projekti vietiin kuitenkin maaliin ennennäkemättömällä taistelulla ja venymisellä niin, että asiakas pääsi ottamaan tilan käyttöön tismalleen aikataulussa.
Rakennusala digitalisoituu – hyödyt jo nähtävissä työmaalla
Fira tekee konkreettisia tekoja toimialansa digitalisoimiseksi. Jouni nostaakin esille mobiilisovellukset. Älypuhelimen tai tablettitietokoneen ruudulle saa näkyville niin virheilmoitukset kuin vika- ja puutelistatkin. Tarjolla on myös reaaliaikainen seuranta työmaan vahvuudesta. Vaikka koko ajan tuleekin jotain uutta, teknologiaa ei kannata pelätä. ”Kyllä näistä pääsee nopeasti kärryille”, Jouni rohkaisee.
Pekka on seurannut alan kehitystä 1980-luvun lopulta saakka. ”Urani alkuaikoina jo fax oli iso asia”, hän muistuttaa. Digitalisaation hyödyt ovat Pekan mielestä kiistattomat: ”Saan aiempaa nopeammin yhteyden esimerkiksi projektipankkeihin tai suunnittelijaan.” Loppua kehitykselle ei ole näköpiirissä – ja hyvä niin. ”Kehitys on hyväksi paikallaan polkeneelle rakennusalalle”, Pekka toteaa.
Vierivä kivi ei sammaloidu
Digitalisaation muuttaessa rakennusalaa nopeammin kuin koskaan on vastaavan mestarinkin kehitettävä jatkuvasti osaamistaan. Vaikka Fira tarjoaakin paljon koulutusmahdollisuuksia, jokaisen työntekijän on Pekan mielestä tiedostettava oma vastuunsa.
“Fira on nuori, innokas, joustava ja avoin rakennusliike, jolla on hyvä päämäärä.” –Pekka
Jounin mukaan jokainen projekti vaatii uudenlaista osaamista. Perinteisiin koulutuksiin osallistumisen tai ammattikirjallisuuden lukemisen lisäksi vastaava mestari voi liittyä erilaisiin kehitysryhmiin.
Jounin mielestä Firalla kyllä noudatetaan yhteisiä prosesseja, mutta luovuudellekin muistetaan jättää tilaa. Työnantaja nimittäin kannustaa työntekijöitään jatkuvasti pohtimaan, kuinka asioita voisi tehdä nykyistäkin paremmin. Toimiviksi todetut käytännöt ja prosessit pyritään levittämään muillekin työmaille.
Paikoilleen jämähtäminen ei ole vaihtoehto. ”Ainakin minun ikäiseni vastaavan mestarin on oltava avoimin mielin, jos haluaa pysyä mukana kehityksessä”, hän neuvoo ja jatkaa: ”Nöyryyttä on myös löydyttävä sen verran, että seinän tullessa vastaan uskaltaa sanoa sen ääneen.”
Vain perushommien tekeminen ei Firalla riitä, vaan työhön kuuluu jatkuva kehittäminen sekä uusien ratkaisujen kokeilu. ”Vähän se homma vaatii aikaa ja hermoja. Mutta kyllä tässä on kyydissä vain pysyttävä”, Jouni naurahtaa. Vaikka työ onkin varsin hektistä, projektien välissä on toisinaan rauhallisempaa, jolloin voi ladata hetken akkuja ja opiskella uusia asioita.
Arvot eivät ole irrallisia työmaan arjesta
Firan arvot, välittäminen, luottamus ja läpinäkyvyys, ovat Pekan työmaalla käytännön asioita, jotka on omaksuttu aliurakoitsijoita myöten. Arvot näkyvät paitsi työyhteisössä, myös tilaajan kohtelussa. ”Ehkä se kertoo jotakin Firan hengestä, ettei arvoista ole tarvinnut erikseen muistuttaa”, Pekka arvioi.
(Kuva jatkuu artikkelin alapuolella.)
Jouni Juntusen mielestä Firalle kannattaa hakea vastaavaksi mestariksi muun muassa siksi, että kehitysideoita viedään siellä aktiivisesti eteenpäin. (Kuva: Vesa Laitinen)
Välittäminen näkyy Jounin mukaan siinä, että työntekijöistä välitetään myös ihmisinä. Henkilöstön hyvinvointia seurataan jatkuvasti, jottei esimerkiksi stressitaso pääse nousemaan liian korkealle. Luottamus on Jounin mielestä ”ihan ykkösjuttu”, sillä Firan hankemalleissa pelataan avoimin kortein. Tämä tarkoittaa läpinäkyvyyttä tilaajan suuntaan niin kustannusten kuin aikataulunkin osalta. ”Pitää olla sataprosenttinen luottamus koko ajan, jotta homma onnistuisi”, Jouni korostaa.
Kiinnostuitko työskentelystä Firalla?
Hae Firalle vastaavaksi työnjohtajaksi tai muihin tehtäviin oheisten linkkien kautta!
